​

​

 

 

 

Äänimaljarentoutuksen ja -hoidon vaikutuksia:

• Hermosto ja lihakset rentoutuvat

• irtautuminen tiiviistä työskentelystä ja uudelleen latautuminen

• Syke hidastuu

• Hengitys syvenee

• Verenpaine laskee

• Stressihormonitaso laskee

• Aineenvaihdunta tehostuu

• Unenlaatu voi parantua

 

​Mihin äänimaljojen vaikutus perustuu? 

Kun äänimaljoja soitetaan, äänivärähtely saa kehon solujen vesimolekyylit värähtelemään. Äänimaljahoidon syvärentouttava vaikutus perustuu siihen, että korvamme tunnistavat harmoniset ääniaallot ja aivosähkökäyrämme synkronoituvat niihin.Tästä seuraa rauhoittuminen ja rentoutuminen – arkiajattelu antaa tilaa alitajunnalle, mistä syystä luovuus ja ongelmanratkaisu saattavat päästä toimimaan paremmin. Ääni vaikuttaa meihin kuulon kautta, auditiivisesti, anatomisesti eli fyysisesti sekä energiatasolla ja aivoissa ja keskushermostossa. Kolmen vartin äänimaljahoito voi olla yhtä rentouttava kuin kolme tuntia nukkumista.

​

​Äänimaljarentoutus

Äänimaljarentoutus on ryhmärentoutus, jossa joko maataan alustan päällä tai istutaan. Tunnilla soitetaan myös muita hoitavia soittimia, kuten koshikelloja, merirumpua, sadekeppiä ja rumpua. Päällä kannattaa olla mukavat ja lämpimät vaatteet (villasukat suositeltavat), vaikka saatkin viltin päällesi, mutta periaatteessa mitään etukäteisvalmisteluja et tarvitse. Voit saapua 10 min aikaisemmin, jotta voit rauhoittua ja valmistautua rentoutukseen.  

 

​Äänimaljahoito

Äänimaljahoitoa annetaan yhdelle tai parihoidossa kahdelle kerrallaan. Siinä voit maata joko hoitopöydällä tai lattialla alustan päällä. Ei tarvitse tehdä etukäteisvalmisteluja, vaikka mukavat vaatteet kannattaa laittaa. Maljoja soitetaan kehon vieressä, yläpuolella ja kehon päälle asetettuina. Käytän myös muita hoitavia soittimia, kuten rumpua ja koshikelloja. 

​

Venyttely- ja äänimaljarentoutus 

 – askel kohti elämäsi hallintaa

​

Venyttely- ja äänimaljarentoutuksessa vapautetaan kehon jumeja hellästi ja omaa kehoaan kuunnellen äänimaljojen soidessa taustalla. Etsitään keholle rentoutta, pysähdytään ja annetaan mielelle aikaa tutkia oman kehon tuntemuksia hyväksyen. Ei suorittamista, ei pakkoa, ei oman kehon arvostelemista vaan hyväksymistä. Teemme liikkeitä lattialla, seisten ja tuoleja myös apuna käyttäen. Päälle kannattaa laittaa mukavat  vaatteet ja lämmin paita mukaan sekä villasukat. Jokainen tekee oman kehonsa mukaan. Venyttelyosuus kestää tunnin, minkä perään 30 minuutin äänimaljarentoutus. 

​

 

 

 

 

 

Kenelle äänimaljarentoutus ja -hoito sopivat?

Äänimaljarentoutus ja -hoito sopivat lähes kenelle tahansa, joka kaipaa syvää rentoutumista ja rauhoittumista. Äänimaljat sopivat stressin, jännityksen ja ahdistuksen lievittämiseen sekä unettomuuden hoitoon. 

​

3. Mahdolliset esteet osallistumiselle 

-akuutissa sairaudessa, kuumeessa, flunssassa tai jos olet vasta paranemassa.

- Vaikeahoitoinen migreeni (ainakin kohtausvaiheessa), epilepsia (joka reagoi ääniin) tai sydänvaivat (äänimaljarentoutusta voi kokeilla varovasti tilan sivustoilta käsin omien tuntemusten mukaan.)

Vakavat sydänsairaudet Äänimalja renotutusta- tai hoitoa ei suositella sydämentahdistimen tai hankalan sydänsairauden kanssa, sillä voimakkaat äänet ja värähtely voivat vaikuttaa sydämen toimintaan, sillä sillä sydämen syke ja verenpaine saattavat laskea värähtelyn myötä.

Kuulolaitteen kanssa voi toimia oman kokemuksen mukaisesti joko
pitäen laitetta päällä tai sen voi myös ottaa pois rentoutuksen ajaksi. Värähtely toimii silti kehossa, ja äänimaljahoidossa kehon tuntemukset toimivat kuulon korvikkeena.

4. Raskaus

Raskaana oleville ei ole estettä tulla mukaan äänimaljarentoutukseen ryhmässä, voi kuitenkin pyytää vaikkapa hieman kauemmas maljoista ja istumaan, jos makuulla on hankala rentoutua vatsan kanssa.

​

 

​

Raskaana olevat voivat osallistua äänimaljarentoutukseen esimerkiksi istuen hieman kauempana  maljoista.

Syöpä tms. vakava sairaus on este vain akuutissa hoitovaiheessa.

 

Jos sinulla on terveysongelmia tai olet epävarma, voit olla yhteyksissä minuun tai halutessasi myös konsultoida terveydenhuollon ammattilaista ennen rentoutumismenetelmän aloittamista. Asiakas vastaa itse osallistumisestaan ja

vastuu omasta hyvinvoinnista on jokaisella itsellään. 

​

​​​​

​​

 

​

 

      Rentoutumisen vaikutuksia aivoihin

• Vapauttaa hyvänolon hormoneja, kuten dopamiinia, serotoniinia, ja endorfiineja, jotka vähentävät stressiä.

• Parasympaattinen hermosto aktivoituu ja tämä rauhoittaa kehoa ja mieltä.

• Aivosähkökäyrä hidastuu beta-aalloista alfa- ja jopa theta-tasolle, joka liittyy syvään mielen rauhaan.

• Amygdalan rauhoittuminen voi vähentää ahdistusta ja pelkotiloja.

 

Kehon rentoutuksessa ja kehon rentoutuessa pääsemme keskittymään mielemme kanssa oman kehon kuunteluun ja jättämään hetkeksi kaiken ulkopuolisen jäädä sinne minne se kuuluukin – ulkopuolelle. Säännöllisesti harjoitettaessa tämä tietoisuus ikään kuin pikku hiljaa lataa henkistä jaksamista ottaa vastaan arjen sattumuksia. Rauhallisilla liikkeillä ja asennoilla pidämme samalla huolta kehostamme ja aivotkin hyötyvät niistä eniten, sillä kivulias ja liian raju venyttely voi stressata kehoa.

 

Tietoisuus siitä, että itse voi ja pystyy vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa on monelle voimauttava ajatus ja pelastusrengas usein niin hektisessä arjessa. Ehkä tämä tunti on ensimmäinen askeleesi kohti elämäsi hallintaa, ehkä tarpeellinen ja tervetullut lisä hyvinvointirutiineihisi.

 

Jos uudet vaatteet, tekniset vempaimet tai ohjelmien katselu ei tuokaan rentoutta, hyvää oloa eikä onnellisuutta, saattaa olla, että tarvitsetkin apua itsesi rauhoittamiseen. Ja avun tarve on hyväksyttävää sekä täysin ymmärrettävää, sillä maailma on rakentunut jokapaikasta tunkevien ärsykkeiden sekamelskaksi ja samalla opettanut aivomme saamaan ja vaatimaan nopeasti mielihyvää. Ja koska arki sisältää paljon tehtäviä, joissa vaaditaan pitkäjänteistä keskittymistä, aivomme saattavat olla ihmeissään ja tämä saattaa tuntuu epämukavuutena – kuin jotain silti puuttuisi, vaikka mitään ei puuttuisikaan. Tehtävät tuntuvat väsyttäviltä, sillä aivojen kyky ylläpitää keskittymistä on heikentynyt. Onneksi sitä voi harjoittaa.

 

Aivojen luonnollinen piirre uteliaisuus ja siten uuden tiedon hankkiminen on auttanut selviytymään muuttuvassa ympäristössä. Oppiessamme aivojemme rakenne muokkautuu, kun syntyy uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Uutta oppiessamme aivomme vapauttavat hyvänolontunnetta aiheuttavaa välittäjäainetta dopamiinia.Yksi keino auttaa itseään on rentoutus, sillä näin saamme keholle ja mielelle hetken rauhan ulkomaailmasta ja tilaisuuden löytää taas yhteys. Saat itsellesi stopin. Ja kun tämä yhteys harjoittelulla alkaa löytyä, pystyykin taas alkaa toimia “oman pään mukaan” eli tekemään tietoisempia valintoja omasta tekemisestään, sellaisia valintoja joita itse oikeasti haluaa ja jotka tekevät itselle hyvää eikä vain mene virran mukana, jota ohjailevat esim. markkinat. Ja tästä virran mukana menemisestä ei pidä kenenkään tuntea huonommuutta tai syyllisyyttä, sillä maailma on muuttunut niin vauhdilla viime vuosikymmen, ja tietenkin olemme riemulla ottaneet vastaan elämää helpottavia apukeinoja, kuten yhteydenpitopalvelut ja sosiaalisen median, jossa tieto kulkee nopeasti – ihan kuten aikoinaan markkinoille tulleet pesukoneet helpottivat monen elämää. Ja tietenkin markkinat ohjaavat tätä toimintaa ja rakentavat sen toiminnan itseään hyödyttäväksi. Sellaiseksi, että aivomme halajavat sitä palkitsemista dopamiiniryöpyin, jota saamme helposti esim. erilaisista hauskoista videoista ja sitten stressihormonit ovat epätasapainossa. Aivot ovat ylikuormittuneet informaatiotulvasta ja jopa muisti saattaa heiketä ja päällä olla jatkuva stressitila. Ja kun tätä toimintaa on aivoissa vahvistettu toistuvuudella, kaikki muu vähänkään aivoja rasittava aiheuttaa vastustusta, sillä aivomme ovat jo perustoiminnaltaan laiskat eivätkä jaksaisi tehdä sellaista mihin niitä ei ole totutettu. Ja tämä on ymmärrettävää, sillä aivojen tehtävä on pitää elintoimintomme käynnissä ja säästettävä energiaansa siihen. Eli aivot toimivat mieluusti helpoimman kautta, energiaa säästäen eli niiden opittujen hermotusten mukaan kuin alkaisivat rakentaa uusia tapoja, vaikkakin keholle parempien. Mutta samalla aivot myös rakastavat uuden oppimista ja voivat silloin paremmin ja parasta on, että ne oppivat koko eliniän ajan. Tarvitsevat toistoa, kyllä, ja välillä luisuvat samaan vanhaan toimintatapaan, kyllä, ja on hitsin rankkaa, ärsyttää ja tekisi mieli antaa periksi, kun tuntuu ettei tästä tule mitään, KYLLÄ! Mutta silti omien tapojen muuttaminen on mahdollista pienin askelin. Ja Kirsin rentoutusryhmissä saa tukea ja positiivisen kautta nauttitaan ja iloitaan pienistäkin onnistumisen hetkistä. Joskus jo paikalle pääseminen ja näin itsestään huolehtiminen on isoin voitto ja samalla on tullut vahvistaneekseen sitä ajatusta itsessään, että itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. ja tarvittaessa mieli vahvistaa itseä jo tietoisuudella siitä, että se on itselle mahdollista, myös arjen keskellä, ja opettaa samalla tämän hetken ymmärtämisen rauhoittavan vaikutuksen. tutkimaanosaan osoittaa armollisuutta ja hyväksymistä toiselle hänen kipuillessaan mielen juoksemisen kanssa. osaan elää hänen kanssaan ja samaistua tunnetiloihin. osaan tukea eteenpäin. Kun pystyn auttamaan toista etenemään oman kehityksensä kanssa. Puhdistamaan hänen oman polkunsa suuntaa sumun keskeltä. Sillä enhän minä mitään polkua rakenna tai opeta vaan se on jokaisella jo itsessään – elämän myllerryksessä vain peittynyt.